sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Volvo Suursaari Race

Update 10.6: Kuva: Jouni Koivuneva
Jotta ei jäisi epäilyksille sijaa, lisäsin kuvan. Maaliintulo oli tosiaan tuskaisen hidas...
Update 8.6:
Lisäsin tähän Google Earthin GPS-trackin reitistämme. Loppu puuttuu kun akku loppui, mutta tuosta näkee mitä tapahtui/tehtiin Kotka portin ja Kallbådan välillä.
-------------------
Kyllä se vaan niin on että iso osa tämän kisan hohdokkuudesta jää pois kun itse saarta ei pääse kiertämään. Ilmeisesti ensimmäinen kerta 19-vuotisen historian aikana kun lupaa ei saatu!?
Startti tunnin myöhässä. Suursaarimainen "normaali" spinnulähtö, jossa jokaisella oma versio miten homma pitää/ei pidä hoitaa kotiin. Saimme leikkailtua itsemme vapaissa oranssipoijulle, johon pääsimme heti kärjen takaa. Kasuunille ei mitään ihmeellistä, paitsi että First 50 yritti ajaa meidät Trutkobbeniin kiinni. Mutta välistä mahtui ohi. Vene kulki hyvin, ja Kasuunilla oltiin juuri pimeän tullessa ja X-41 Premiumin saadessa sisäpaikan.
Kotkan portille yksitoikkoista ajelua, mutta nyt saatiin jatkuvalla säätämisellä vene kulkemaan kunnolla, sijoitus tuossa vaiheessa tasoituksissa kakkonen. Seuraavan jääpoijun jälkeen vihdoin tunnin verran kryssiä. Tuulikin TWS 13-15 knts. Meillä light-genoa edessä, ja korkeudessa vähän kärsittiin, mutta nyt saatiin vene vauhtiin. On se aika metkaa kun tuo vanha totuus iskee nyt ihan oikeasti silmille: höjdiä on sen mukaan miten on vauhtia. Tuo köli ei tosiaan toimi jos sille on painetta liikaa. Kääntömerkillä spinnun nostossa takana Swan 45 Aurora ja IMX 40 Magnum, jotka olivat saaneet kryssillä meidän etumatkaa kurottua. Aurora puski sitten heittämällä ohi, mutta Magnum jäi. Takaisin Kotkan portilla ja sijoitus tasoituksissa kolmas.
Tämän jälkeen alkoi pudotuspeli. Isoimmat veneet olivat päässeet ehkä alun suoraan kohti Kallbådaa, meille heti tuuli ensin tilttasi ja kääntyi sitten kryssiksi. Erot kasvoivat eteen ja taakse. Pitäisikö ottaa 5-10 asteen siftit, jolloin vaarana ajaa Kallbådan leikkarin yli? Tämä onnistui lähes nappiin, otettiin sifteissä kolme hakkia ylös jolloin päästiin sisäkaarteeseen kun tuuli kääntyi kunnolla oikealle. Olimme yli, mutta vain vähän. Alas ajamalla saatiin vene kulkemaan kunnolla ja kun tuuli sitten lopulta kääntyi takaisin, oltiin Kallbådalla. Tässä taas demottiin yhtä rata- ja avomeripurjehduksen eroa; kun "ylämerkille" onkin 4-5 tunnin matka sen sijaan että se olisi näköetäisyydellä, pitää olla hemmetin varovainen siftien otossa ja laylinelle menossa.
Kohden Kasuunia lähes laylinella hemmetin vaikeaa ajamista; tuulessa isoja reikiä ja kunnon siftejä. Ja ympärillä ei ketään sparraamassa. Lopulta mereltä tuli paaralla sisään seuraa; Finngulf 43 Vivien ja Melges 32 Manta. Loppu väännettiin sitten Vivienin kanssa mutta Manta sai kurottua kaulan.
Ja pisteenä i:n päällä, tuo iltamyöhäinen (jokavuotinen) Haukilahden pläkä. Muutama sata metriä ennen maalia tuuli loppui lähes kokonaan. Maaliin tuskastuttavan hitaasti. En tiedä oliko isoilla veneillä sama pläkä, joka tapauksessa lopussa tiputtiin vielä yksi sija X-41 Premiumille; lopputuloksissa olimme 4:s Lexuksen (taas) voittaessa .

Meille hyvä kisa. Nyt tuntui että vene saatiin kulkemaan sinnepäin ja pääsi katsomaan ympärilleenkin. Trimmi tuntuu nyt olevan kohdallaan, joten jatkohieronta purjeiden säädöissä. Ja niissä ennenkaikkea krysseillä tuo genoan inhaulerin käyttö (meillä säätövara 7-10.5 astetta) ja ison twisti/puomin asento (meillä nyt välillä puomin pää 25 senttiä luuvartissa). Taktiset ratkaisut toimivat enimmäkseen. Tästä jatketaan.

Ei kommentteja: