keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Mistä vauhtia....

Kun täällä pyörii kommentoimassa kaikenlaisia osaajia niin pankaa nyt kunnon ohjeita tulemaan...

Meillä kovemmat kelit, erityisesti kova kryssi, kulkee kovaa. Mutta kun tuuli laskee tuollaiseen alle 8 solmuun, erityisesti kryssillä, me selvästi tarvitsisimme vielä hieman lisää kyytiä. Mitä voidaan tehdä?

Näitä on mietitty, ja muutama näistä on jo päätettykin:
- potkurin lavat racing-malliseksi (jo vaihdettu 3-lapainen 2-lapaiseksi)
- pohjan hionta priimaksi ( >400 paperi)
- peräsimen ja kölin jättöreunat uusiksi
- saildriven kumi pois
- pohjan nostopesu 3x kesässä (nyt 1x)
- kölin lavan täyttö lyijyhauleilla ja sama paino pois bulbista sitä ohentamalla
- L-köli
- puhdas lapaköli
- isoon ja light-fokkaan lisää poweria
- toppispinnut
- kelluttaminen enemmän keulallaan
- ja viimeisenä ajatuksena/vaihtoehtona: purjehtia paremmin....

26 kommenttia:

Petri kirjoitti...

Onko tuo 400 joku tärppi, koska tuohan on sellainen 4KNSB-sileystaso, teidän nopeusluokassa lähtötason pitäisi olla min P600 ja siitä sitten mennä ylöspäin perfektionistisuuden tason mukaan
ks. http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=848&start=0&postdays=0&postorder=asc&highlight=golf

Toisaalta kysymys kai on tarvitsetteko te absoluuttista vauhtia vai vauhtia suhteessa mittalukuun, ensimmäisenähän kannattaa (tietenkin) toki tehdä kaikki se mahdollinen mikä ei muuta mittalukua ja purjehtia paremmin, jos sekään ei auta niin sitten pitää miettiä muita ratkaisuita :)
Miten vanha spinnu teillä on?Valitettavasti spinnut menettävät aika nopeasti uudenkarheutensa ja alkavat vuotaa läpi, siinä saa helposti yllättäviäkin nopeuslisiä ilman mittalukumuutosta.

Evien profiilit kannattaa varmaan ainakin tarkistaa, mutta vaikea kuvitella että voivat kauhean paljon poiketa "riittävän hyvästä" tuon hintaluokan&työstötarkkuuden veneessä.

Sitten jos ajattelee asiaa siten, että teidän pitää saada lisäpoweria 40+ jalkaisia kilpakumppaneita vastaan MM:eissä, niin siihen kai toppispinnut, uusi iso isommalla ahvenselällä yms. olisivat keino jolla rikin rajallisen koon tehot saa maksimoitua, mutta toki mittaluku voi rankaista liikaakin.

Hepo kirjoitti...

Huomasitko muuten oikeasti mitään vaikutusta tuolla potkurin vaihdolla? Eikös se alkukeväällä kaupittelemasi Gorin potkuri ollut jo tuollaista suppuun menevää mallia?

Maston trimmi muuten unohtui tuosta listastasi. Meillä kun oli Pentalassa päässyt toinen alavantti pyörimään löysäksi, niin kryssi toisella halssilla meni niin pirusti ja toisella taas se normi "ei niin mihkään…" ;-)

Kimmo L kirjoitti...

Kyllä näillä hienosäädöillä ollaan jo siinä että vaikea on huomata yksittäisen toimenpiteen vaikutusta; pitää vaan uskoa ja jatkaa...

Gorin potkuri oli taittuva kolmilapainen; uusi on flex-o-foldin kaksilapainen. Märkäpintaa on vähemmän, joten kait sillä joku vaikutus oli. Sen kyllä huomasi että moottorilla ajettaessa nopeus putosi 0.2 solmua.

Maston trimmihän meillä on jo täydellinen... Vakavasti, täksi vuodeksi vähennettiin reikkiä lisää; nyt tuntuisi olevan oikein. Rikin löysääminen/kiristäminen kelin mukaan on vielä hieman hakusessa. Uusi iso (jossa erityisesti ylhäällä lisää pussia) sekä pussikkaampi fokka tuo sitten tähän taas uudelleen trimmaamisen tarpeen (esim. tarvittaessa pre-bendiä takaisin)

Kimmo L kirjoitti...

Ja Petrille: tossahan lukee että >400. Ajatuksena on hioa 600-800; pitäisi riittää. Mutta mikä on maali, on suuri salaisuus.

Ja periaatepäätös on tehty että mitään sellaista ei tehdä joka hidastaa venettä. Ei vaikka sillä mittaluvun takia pärjäisi paremmin. Eli tänne kaikki keinot jotka nopeuttaa venettä; tosin tietysti mieluiten siten että luku ei nousisi. Toki olemme valmiit uhraamaan hieman kovan kelin kryssiä jos kevyt keli saadaan paremmaksi.

Anonyymi kirjoitti...

Millaisella mittarilla saa hiomistuloksen mitatuksi?
Ettei tulisi turhaan huhkittua.

Kimmo L kirjoitti...

Tohon tarvitaan sitten jo Joakimia. Mutta kyllä tuo kämmenen liuttaminen märällä pinnalla on aika hyvä ?

Anonyymi kirjoitti...

Miten olisi ykkösgenoa? :)

- harald

Juha Riikonen kirjoitti...

Tässä on just hyvä esimerkki siitä miksi orkki saa mut mörkiksi silloin tällöin. Koskee varmaan muitakin tasoitussääntöä!

Siis mitä väliä sillä on, että sä vaihdat potkurin, nostat spinnut toppiin ja otat genoan fokan tilalle. Kun Joakim tekee sulle uuden mittakirjan niin siihän se tuunaus "nollataan" Näinhän sen pitää mennä, eikö?

Jos nyt oikeasti vene nopeutuu enemmän kuin mittakirja niin mistä sen tietää? Haarukoimalla ja toivomalla parasta vai?

Jos sääntöä voi "huijata" niin ensi kesän MM-kisoja silmällä pitäen se tieto pitäisi jakaa kaikille AMP jäsenille. Eli lyhyt raskalaisviivainen ohje, että duunaa nää ja nää asiat kuntoon veneessä ennen kesää 12.

Juha

Joakim kirjoitti...

Kun nyt puhe oli kryssistä ja vielä alle 8 kn tuulesta eli enintään 6 kn vauhdeista, tuo P400 riittää aivan mainiosti hiontaan. AC-veneitä on 12MR aikakaudella hiottu P600:lla.

Potkurin vaihdolla hyvästä 2-lapaisesta racing 2-lapaiseen ei saa juuri mitään etua (enintään muutama N vastuseroa) eikä Gorin 3-lapaisellakaan suuri vastus ole vetolaitteen yhteydessä.

Pesu on varmasti tärkeä, mutta tuskin moni muukaan nostaa venettä enempää kuin kerran kaudessa. Mutta kyllä monet pesee erilaisilla harja/uintitekniikoilla monta kertaa kaudessa.

Peräsimen ja kölin muokkauksen hyöty riippuu lähtötilanteesta. Luulis FF:n evien olevan kohtuu hyviä jo tehtaalta, mutta toisaalta Manixhan teki kölihomman.

Mitä hyötyä Saildriven kumin poistosta olisi?

Varmasti bulbiton köli olisi nopeampi kevyessä, mutta se näkyy myös tasoituksissa.

Noi kaikki on kuitenkin pikkujuttuja luultavimmin. Eli ainakaan yksittäisistä ei tule eroa, jonka voisi huomata muuta kuin ehkä tulosluettelosta. Jos siis huomaatte, että vauhtia puuttuu, lienee kyse jostain isommasta asiasta.

Kevyt kryssi on vaikea laji. Olisiko sittenkin tuo viimeinen kohta se ratkaisevin, erityisesti ratinkääntäjän ja ison skuuttaajan osalta. Tietysti myös fokan skuuttaus on tärkeä, mutta siihen on helpompi löytää merkit.

Kimmo L kirjoitti...

Niin, siis vaikka purjehdus on välinelaji (ja tasoituspurjehdus erityisesti) niin kyllähän tuo kevyt keli on eniten trimmistä ja ajamisesta kiinni. Mulla oli tasan sama juttu 505-jollalla, kovalla kulki parhaiten.

Mutta veneen virittely on osa lajia. Erityisesti talvella...

Ja tasoituspurjehduksessa noita virittelyjä on kolmea lajia (ainakin):
-"ilmaiset", eli esim. pohjan sileys, kölin ja peräsimen jättöreuna, potkuri (usein)
-"kannattavat", eli esim. miksi löpötankki kannattaa olla tyhjä mittauksessa vaikka sisällön paino huomioidaan ja miksi kevyt iso on parempi vaikka sen paino otetaan huomioon
-"optimoinnit", eli eri tavat hidastaa venettä vähemmän kuin mitä mittaluku luulee (tai nopeuttaa vaikka sääntö ei sitä usko)

Toi vika tulee monessa säännössä "politiikasta" eli halutaan että vanhemmilla ja "edullisemmin" rakennetuilla veneillä on mahdollisuus pärjätä. Tämä johti ylilyönteihin vanhassa IMS:ssä. ORCi:ssa tämä ongelma lienee suureksi osaksi poistunut.

BC:n punaisena lankana on saada kalikka kulkemaan niin lujaa kun mahdollista (silti muistaen että se ei ole puhdas raaseri).

Allekirjoittaneen yksi sivupersoona (AMP) on miettimässä talveksi palaveri-iltoja jossa kiinnostuneet voisivat istua alas mm. näiden tiimoilta tähtäimessä MM-kisat. Olisiko tarpeeksi kiinnostusta?

Anonyymi kirjoitti...

Sanosisin, että jos teitä on 7 miehistössa, kannattaa sisälle leehen ja eteen laittaa 4 jätkä... kevyellä kryssillä siis.

Ja mielestäni teillä oli vähän liian tiukka fokka (skuuttipiste liian takana) ja löysä stora kryssillä.. tosi kevyellä siis.

-Dennis

Joakim kirjoitti...

Jännä juttu muuten tuo kevyt vs. kova tuuli (tai kryssi vs. lenssi). Jotenkin tuntuu, että tietyt purjehtijat pärjäävät aina hyvin tietyssä kelissä riippumatta veneestä. Itse olen aina pärjännyt paremmin kevyessä kelissä (siis optarista alkaen). Ehkä se myös ohjaa jotenkin vene- ja purjevalinnoissa, jolloin ominaisuus korostuu.

Jan kirjoitti...

Meillä taas vaihdetaan nykyään pinnamies kelin mukaan... Toisaalta ei me kuitenkaan olla pärjätty, varmasti kannattaisi treenata joskus.

Mutta joo, tuo kevyt keli vaatii kyllä miehensä ja keskittymiskykyä.

-jr kirjoitti...

Ihan yliarvostettua toi treenaaminen. Mekin treenattiin kerran kesällä, eikä tulokset siitä mihinkään muuttuneet.

Petri kirjoitti...

Treenaamisessakin sitten on vähän eri tasot mitkä vaikuttavat, esim. mekin mentiin BOW:iin porukalla joka ei ollut koko kaudella purjehtinut kertaakaan samassa veneessä ja kisassahan oli hyvin aikaa treenata mikä näkyikin vikan ratapäivän tuloksissa :)

Toisaalta siinä että väännetään vendatreeniä joka ilta maaliskuusta marraskuuhun unohtuu tavallaan varsin olennainen treeni l. kipparin/taktinen treenaus, kyllähän varmasti miljoonan treenivendan jälkeen vendat osuvat preussilaiseen malliin mutta mitä se auttaa jos keskinkertaisen taktiikan takia sitä vendataan pakkituuliin, lähdetään heikoista positioista tai vedetään väärällä mindsetillä kisaa veneitä vastaan (ts. tasoituskisassa aletaan ajamaan Matchia ja vene venettä vastaan kisassa (tai OD:ssa) taas tuijotetaan targetteja...esimerkkejä löytyy vaikka kuinka puolin jos toisin)

Tähän oikeastaan auttaa vain suoritusten jälkianalyysi taktiselta näkökantilta ja toisaalta taktiikkatreeni. Minä en oikein usko että pelkästään taktiikkaopuksia pläräämällä voi päästä kovinkaan korkeaan suoritustasoon nopeissa tilanteissa ellei noita suorituksia treenauta ja testaa ahkerasti->siirrä oppeja lihasmuistiin. Onneksi toki tietotekniikka on tuonut tähänkin mahdollisuuksia, tänä talvena onkin taas mahdollista treenata reititysajattelua Volvopelin myötä ja toisaalta SailX mahdollistaa lähitaktiikkatreeniä päivittäin.

Kimmo L kirjoitti...

Siis kyllähän vanha totuus on että purjehduksessa on neljä osiota jotka kaikki on saatava kohdalleen jos meinaa olla huipulla:
- Kalusto huippukuntoon
- Veneen trimmaus joka kerta maksimivauhtiin ja siinä pysyminen
- Taktinen ymmärrys fleetistä ja sifteistä
- Palava halu voittaa

Ja ainakin tuohon kahteen viimeiseen ei auta kirjat (Stuart Walker!!!) kuin alkuun. Ratapurjehdusta, ratapurjehdusta...

Anonyymi kirjoitti...

NorthU:n kirjat on myös hyviä, kuten myös Dave Perryn.

Olisin vähän varovainen arvioimaan tuloskehitystä tallinnan BOW:in tulosten perusteella.

-harald

Kimmo L kirjoitti...

Mmitä Harald tarkoitat "Tallinan BOW:n perusteella"? Mitä sieltä kukakin olisi voinut oppia....

Anonyymi kirjoitti...

Maalaamisesta vielä. Mikä on kokemuksen mukaan paras levitystapa, isolla telalla ja tasoitussiveltimellä perään tasoittaen? Maalaustyyny ?

-jr kirjoitti...

Ensin isolla telalla ja maalaustyynyllä perässä.

Petri kirjoitti...

Sitten tärkeintähän on muistaa että jos/kun myrkkyä maalaa primer-pinnalle, voi ainakin Hempelin myrkkyjen kohdalla unohtaa maininnat "kostealle pinnalle" maalaamisesta, muuten oikeastaan myrkkypinta tulee jo alusta pitäen olemaan epätasainen jos se maalataan nahkealle primer-pinnalle.

Pesu Fairyllä+lämpimällä vedellä on osoittautunut ihan hyväksi ratkaisuksi pestä tasaiseksi hiottu primer-kerros ennen myrkyn maalaamista(tämä mainitaa manuaaleissakin "jos primer-pinta pääsee kuivumaan"-klausuulilla). Testattu tosin vain Hempelin tuotteilla, ei takuuta. Maalien ohennukset eri kerroksissa yms. hifistelyt ovat sitten oma juttunsa, mutta ei niistä sen enempää tässä.

Anonyymi kirjoitti...

Petri heittää BC:n blogissa BS:iä.

Kimmo L kirjoitti...

Kyllähän paras tulos (eli vähiten jälkihiontaa) saadaan kun vedetään ruiskulla. Toi tyyny on ollut vähän hankala ja me ollaan tähän asti (ammattilaisen suosituksesta) vedetty maali pohjaan mahdollisimman lyhytkarvaisella mohair-telalla; maalia ohennettu 10%. Jää vähän appelsiiniksi joka kuitenkin kovettuessaan osin tasoittuu lisää. Sitten hionta, ensin varovaisesti 240:llä ja loput 400:lla.

Nyt aikomus vetää antifouling ruiskulla (2x). Pitää sekin hioa, mutta tunteja pitäisi olla vähemmän.

Anonyymi kirjoitti...

Miten olisi fyysisen kunnon kohottaminen? Kun on kunnossa niin jaksaa paremmin keskittyä. Koko bändille tiukka fysiikkatreeniohjelma talveksi. Lisää voimaa ja kestävyyttä peliin, jossei vauhti muuten riitä ;-)
Fyysinen kunto on turhan aliarvostettu elementti köliveneissä.

- Mikko

Kimmo L kirjoitti...

Tota mä vähän pelkäsin että joku ottaa tuon esille. Tuossa fysiikkapuolessa on kaksi osaa; voima ja liikkuvuus. Ja vaikka köliveneissä voimat ovat suurempia niin kyllä tuo liikkuvuus/tasapaino on erityisen tärkeää. Ja kyllä se ainakin allekirjoittaneen osalta kulminoituu erityisesti painon pudotukseen ...

Anonyymi kirjoitti...

Ja tässä viikonlopun piristykseksi vähän mallia purjehtijan salitreenistä;-)
http://www.youtube.com/watch?v=5oTKXmt8T8c

-Mikko