perjantai 2. joulukuuta 2011

Team Sanya; pientä pintaremonttia...


Pohjan laittoa VOR:in tyyliin. Ja joku vielä meille kuittailee että hierotaan liikaa pohjaa. Toivotaan että ehtivät ja erityisesti että kalikka kestää kasassa kisan loppuun...

20 kommenttia:

Joakim kirjoitti...

Onpahan paksu väliaine! Tietääkö kukaan mikä on kuorien ja väliaineen paksuus ja materiaali? Väliaine näyttää olevan ~50 mm, kun "normaaleissa" veneissä se on 10-20 mm.

Kimmo L kirjoitti...

Johan BC:ssäkin on 20 millinen (Divinycell). Tuota Sanyaa en tiedä tarkalleen, mutta jossakin maxiveneessä luin että väliaine oli 70mm:nen Divinycell. Hunajakennoa (sitä ei-alumiinista) on myös käytetty, mutta tuosta videosta näyttäisi että Sanyassa on vaahtoa...?

Hansen kirjoitti...

Kyllä tuo vaahdolta näyttää. Toinen vaihtoehto olisi Nomex hunajakenno, mutta sen luulisi olevan keltaista ja kennojen näkyvän.

Luulisin että väliaineen paksuus ja tiheys vaihtelee rungon eri osissa. Tässä ollaan "slamming zonella", eli keskivertoa vahvempaa sietäisi olla.

Viime kisassa moni VOR70:nen kärsi pintalaminaatin "kuoriutumisesta" kuten Sanya nyt. Pitäisikö säännöissä vaatia pintaan paremmin iskuja kestävää kudottua kangasta?

Kimmo L kirjoitti...

Tämä nyt voi kuulostaa vähän naiivilta vertaukselta mutta... BC:n keulassa vesilinjassa ja tuolla alueella on kerros kevlaria tuomassa sitkeyttä ja iskunkestävyyttä.

Tuo ennenkaikkea jos ohueen ulkokuoreen osuu vaikka ankkuri tai uppotukki, mutta kait se tuollaisessa slammingissäkin voisi auttaa?

Joakim kirjoitti...

VOR70-sääntö vaatii tuolle alueelle 11 kg/m2 paneelipainon. Noin paksulla vaahdolla varmaankin puolet tuosta on vaahtoa, joten ulkokuori voisi olla ~3 kg/m2 eli kuitua alle 2 kg/m2 ja paksuus 2 mm luokkaa.

Mahtaako paneelipainot olla minimissä?

Hansen kirjoitti...

Mä olen ajatellut että tuo paneelin minimipainovaatimus, suunnatut hiilikuidut ja paksut/hienot väliaineet mahdollistaisivat rakenteen joka kestää normaalit voimat ja hakkaamiset.

Ongelmaksi jää vaurionkestävyys, johon fiksukaan suunnittelija ei välttämättä halua vapaaehtoisesti panostaa. Eli huonolla tuurilla osutaan johonkin, tästä seuraa pieni delaminaatio, joka sitten leviää joko nopeasti tai salakavalan hitaasti.

Aina kun VOR70:nen alkaa kuoriutumaan, niin kovasti pohditaan mihin on osuttu (no, voi tuo "pakosti osuttu johonkin" olla suunnittelijan/veistämön vastuunpakoiluakin).

En tiedä auttaisiko jos sääntö vaatisi paremmin iskuja ja repeytymistä kestävää tavaraa laminaatin ulkopintaan.

Täytyy myös muistaa että näillä uusilla reiteillä veneet joutuvat kryssaamaan enemmän kuin perinteisellä VOR:in reitillä. Ajetaan paljon myös rannikoiden lähellä - meressä on enemmän roinaa. Sanya on vanha vene, toisessa VORissaan - normaali väsyminen ja mahdolliset vanhat kolhut rasitteenaan.

Anonyymi kirjoitti...

Yksi asia on ainakin selvää. Ei ole mitään järkeä että tämän kaliberin kisassa niin moni rikkoo veneensä tai katkoo mastonsa heti kättelyssä. Overkill rakennettu One Design voisi palauttaa osallistujamäärän eli Pierre Fehlmann oli aikaansa edellä mutta aika ei ollut kypsä.

Anonyymi kirjoitti...

Eikö ainakin normiveneissä tuo pohjan osuus ole melko paksua umpilaminaattia joka varmaan kestää iskuja paremmin kuin sandwich rakenne juuri pohjan aluella.

Kimmo L kirjoitti...

Jos puhutaan performance-veneistä, joita noi takuulla on, niin yksinahkaista ei ole kuin ihan kölin kiinnityksen ympärillä ja läpivienneissä.

Blue Café:sakin on (kuten esim. kaikki Balticin veneet) pohjassa vain noin puolen metrin alueella kölin ympärillä ja saildriven kohdalla yksinahkaista, muussa osassa pohjaa on erityiskovaa Divinycelliä.

Samaa on muuten kannen kohdissa joissa on vinssit, kiskot jne. Eli nämä voidaan pultata suoraan kaksikuorirakenteen läpi. Noissa "normiveneissä" on muuten yleensä myös kannen pystypinnat (ruffin kyljet jne.) yksikuorisia.

Joakim kirjoitti...

~20 cm vesilinjan alle oli jo Södergrenin käytäntö 80-luvulla ja nykyään mennään usein vielä pidemmälle. Muistaakseeni Maxeissa (1300?) on jopa kölialue kerrosrakennetta.

Noi ruffin kyljet on ehkä turhakin tehdä kerrosrakenteena. Niin kapea suikala ja jäykistävät kulmat lähellä, että umpilaminaattikin voi olla yhtä kevyt. Tietysti lämpöeristyksessä ei yhtä hyvä, mutta puolet alasta on ikkunaa muutenkin.

Toinen tapa on käyttää alumiinilevyjä kannessa heloituksien kohdalla. Näin on mm. Dehlerissä, Bavariassa ja Tempossa. Ei tarvitse siis läpipulttausta, vaan alumiiniin tehdään kierteet. Kieltämättä vähän hurjan näköistä, kun vinssien pultin päät näkyy säilytyslokerossa ilman muttereita.

Kimmo L kirjoitti...

Joopa, mun vanhassa Elanissakin oli tuollaiset alumiinilevyt helojen kohdalla. Ei kevyin ratkaisu mutta kuulemma hemmetin hyvä erityisesti siksi että kun vaan ruuvataan tehtyihin kierteisiin niin säästyy pirusti työtunteja kun ei tarvita toista kaveria vastapuolella.

Joakim kirjoitti...

Paljonkohan tuota alumiinia nyt oikeasti on? Luulisi vinssin alle riittävän 15cmx15cmx8mm palanen, joka painaa puolisen kiloa. Umpilaminaatti vaatii joko paksumman laminaatin tai reilut aluslevyt, joten painonsäästöä tuskin tulee puolta kiloa vinssiä kohden.

Tietysti kaikista tällaisista lopulta tulee se ~1000 kg painoero perus C/R-veneen ja BC:n välillä. Olisi hauska tietää miten ero jakautuu vaikkapa rungon, sisustuksen ja erilaisten yksityiskohtien välillä.

Tuota kaverin tarvetta tärkeämpää on se, ettei tarvitse purkaa puolta venettä päästäkseen kiinni siihen mutteriin.

Kimmo L kirjoitti...

En nyt tähän löytänyt Kamun tarkkoja laskelmia, mutta suunnilleen:

BC:n runko kölipalkkeineen 620-650 kg, kun (esimerkkinä) Finngulfin Divinycell-standardilla olisi ollut vähän alle 900 kg. Painoeroa olisi saatu enemmänkin, mutta rungon jäykkyyteen kannattaa panostaa (stiff is fast).

Ja BC:n kansi (ilman tiikkiä) reilut 200 kg, FG:llä olisi ollut reilut 150 kg enemmän.

Finngulffin standardi oli kuitenkin balsa, joka rungossa olisi ollut reilut 50 kg(?) enemmän. Ja Keski-Euroopan yksinahkaiset on sitten eri juttu.

Loppu vähän yli 1000 kg:n erosta sitten sisustuksesta ja muista yksityiskohdista.

Joakim kirjoitti...

Aika paljolta kuulostaa 900 kg! 36-jalkaisessa on vesilinjan alla n. 20 m2 ja laidat+peräpeili n. 30 m2. Umpilaminaattinakin riittää keskimäärin ~16 kg/m2 pohjassa ~11 kg/m2 laidoissa, joten noista tulisi 650 kg. Kerrosrakenteena pitäisi olla ~30% vähemmän laminaattia, mutta toisaalta väliaine painaa ~2 kg/m2, joten vastaavat luvut ~13 ja 10 kg/m2 ja painoksi 560 kg. Sitten alipaineella voi vähentää laminaatin painoa lujuuden kärsimättä ehkä toiset 30 %, jolloin ollaan luvuissa ~10 ja 7 kg/m2 ja 410 kg. Tuohon päälle kölipalkit ja muut vahvistukset niin kaipa suuruusluokka on oikea.

Alipaine ilman kerrosrakennetta ei johda tuohon 30% painonalemaan, koska laminaatti ohenee aivan liikaa ja menettää jäykkyttään.

Anonyymi kirjoitti...

Onko tuo "FG standardi" siis paksumpi/tukevampi vai tuleeko painoero väliaineesta /balsa/divynycell/??erosta vai mistä?

Joakim kirjoitti...

"FG standardi" on painavampi ja paksumpi, koska siinä on enemmän (ja huonompaa) hartsia sekä todennäköisesti myös enemmän katkokuitumattoa. Noilla materiaaleilla sama lujuus vaatii enemmän painoa ja lisäksi laminaatti on tiheydeltään alhaisempi eli paksumpi senkin takia.

Peruslaminaatissa saattaa olla vain 30% painosta kuituja, kun äärimmäisen hyvässä on kuituja jopa 70%. Laminaatin tiheys saattaa olla 1400-2000 kg/m3. Varmaankin tuossa FG vs. FF tapauksessa ollaan jossain 40%->60% tilanteessa, jolloin siis sama kuitumäärä (=sama lujuus) tarkoittaa reilut 30% alempaa painoa ja reilut 40% ohuempaa laminaattia.

Kimmo L kirjoitti...

Noista väliaineista sen verran että itse aineen kuivapaino ei vielä paljoa kerro. Halvin on balsa; sen paino lisääntyy tuntuvasti kun imee hartsia sisäänsä. Divinycelliä on monia eri painoisia ja paksuisia. Kun tehdään vakuumilla (kuten BC) niin käytetään sellaista jossa on pieniä läpireikiä. Tämä jotta saadaan hartsi leviämään molemmille puolille. Lopputuloksena sitten väliaine jossa on pieniä hartsi "tikkuja".

Muistaakseni BC:n runko ilman kölitukkeja, rusti"rautoja", maaalausta ja peräpeiliä oli jotain 400kg.

Joakim kirjoitti...

Mistä kaikesta loppupaino sitten tulee? Runko (650) + kansi (200) + köli (2050) + riki (200) + moottori+SD (160) = 3260 kg. Vielä puuttuu 1700 kg! Miten tuo jakaantuu?

Kimmo L kirjoitti...

Jokke; unohdit peräsimen joka akseleineen painoi 15 kiloa...

Vakavasti ottaen; BC:n perusrakenne lienee aika tasan yhtä hieno kuin esim. Farr 40OD:n, joka kuitenkin painaa valmiina vain noin 4.500 kiloa.

Mulla nyt ei tarkkaa erittelyä ole, mutta tuossa sen lisäksi mitä molemmissa on:
- hupiakut 3 x 100ah
- uunillinen liesi
- sähkövessa (ja septitankki)
- lämmitin
- jääkaappi
- lämminvesiboileri (ja ulkosuihku)
- rattiohjaus (ja autopilotti)
- ikkunat ja tuuletusventtiilit(!)

Lisäksi tietysti sisustus, joka vaikkakin BC:ssä on kevyt niin kyllä siinä 100-200 kg on "ylimääräistä" (valaisimet, ovet jne).

Ja kyllä heloitus (vinssit, kaiteet jne.) painaa. Ja ORC:n painossa on vielä katsastusvarusteet (ankkurit, sammuttimet jne).Ja vielä; esim. meidän köysisetti oli noin 40 kg, vaikka oli kuoritut spinnuskuutit jne.

Eli kyllä sitä painoa kertyy....

Anonyymi kirjoitti...

Teetkö Kimmo bulbille mitään säätöjä?
Kaitsu M.